FANDOM


Jelkomian liittotasavalta Muokkaa

Screen Shot 2016-01-29 at 6.12.42 PM

Jelkomian liittotasavalta, (jelkomiaksi: Savlovirmat Litkom Jelkomian, okvariaksi: Jelkomiã Fidea Ripjubliq, hämeenkielellä: Jelkomial Liittotasavalta) oli kansainvälisesti tunnustamaton valtio, usein mikrovaltiona pidetty alue, joka oli Suomen enklaavi ja eksklaavi. Se rajoittuu Malmin kaupunginosan osa-alue Pihlajamäkeen, sekä Pukinmäkeen, Oulunkylään ja Viikkin. Pääkaupunkina toimi valtion loppuaikoina Longeburg. Jelkomia kuului YK:n kaltaisen Pohjois-Euroopan mikrovaltioliiton ja oli entisen S.C.U:n jäsen. Maa käytti omaa valuuttaansa, tigimiä. 1 tigimiä vastasi noin 0,08 euroa.

Historia Muokkaa

Jelkomiaa ennen oli useita hajanaisia valtioita joista kaikilla ei ollut edes nimiä. V1, toinen kokouksen osapuolista, oli kannattanut pitkään kahden valtion mallia, kun taas 4Ö, liitoista toinen, oli kauan halunnut yhtenäistää valtiojärjestelmän. Sittemmin V1 on siirtynyt kannattamaan yhden valtion järjestelmää.

Aluejako ja itsehallintoalueet Muokkaa

Jelkomia oli liittotasavalta, jossa oli kolme maakuntaa; Jubala, Okvaria ja Vihrnya, sekä haja-alueita, joille ei koskaan muodostettu maakuntia ja kuntia.

Luettelo entisen Jelkomian kunnista ja kaupungeista, jossa kaupungit on lihavoitu.

Aarnikka

Askola

Bingisabe

Cemilsa

Frankenstein City

Fulio

Fulion maalaiskunta

Hamar Imeia, JU Imeia, OV

Javenida

Jättilä

Kirkkokylä

Longeburg

Lättylä

Ohja

Mankkala

Markkila

Marsk

Pajula

Pohjala

Pohjois-Marsk

Tiirikka

Velk-Oja-Mar

Itsehallintoalueet Muokkaa

Jelkomiassa oli kaksi autonomista valtiota, Hämeenmaan kuningaskunta ja Lohjanmaan autonominen tasavalta, joilla oli sama valtionpäämies.

Teollisuus Muokkaa

Jelkomiassa oli puunjalostusteollisuutta, joka käy vielä tosin hyvin pienellä voimalla. Jelkomiassa on rakennusalaakin, ja majanrakennuspalveluita, jotka rakentavat majakyliä, joista tulee sittemmin kaupunkeja.

Jelkomialla ei ollut omaa elintarviketeollisuutta, vaan kaikki elintarvikkeet ostettiin.

Matkailu Muokkaa

Jelkomiassa oli helikopterikenttä, jolle mikään yhtiö ei koskaan lentänyt.

Liikenne Muokkaa

Jelkomiassa oli kolme tärkeää valtaväylää; JTV16, JTV42, ja Fulio Cross Road.

Tapahtumat Muokkaa

Maakuntapäivien lisäksi Jelkomiaan ollaan rakentamassa kolme Star Clubia, joissa julkisuuden henkilöt voivat esiintyä Jelkomiassa. Maassa on myös Jelkomia Star Hall, joita ollaan tulevaisuudessa rakentamassa myös kolme kappaletta lisää ympäri maata.

Kulttuuri Muokkaa

Ruokakulttuuri Muokkaa

Jelkomialaiseen ruokakulttuuriin kuului muun muassa Tonic Water, josta on saatavilla myös chilillä höystetty versio. Myös täyteläiset voileivät, ja merkittävä kansallisruoka Oco Sandwich kuuluvat kulttuuriin. Häränleikkeellä, majoneesilla ja ruisleivällä tehtävää jelkomialaista ruokaa kutsutaan nimellä Aleksander Sandwich.

Virvoitusjuomat Muokkaa

Jelkomiassa on jonkin verran virvoitusjuomien kauppaamista. Ensimmäinen jelkomialainen virvoitusjuoma oli etheden tekemä Frídrik Harib-juoma.

Koulutus Muokkaa

Jelkomiassa ollaan rakentamassa kouluja, joita ei vielä ole yhtäkään. Oppimisvelvollisuus on astunut voimaan suurimmassa osassa maata, lukuun ottamatta Longeburgia. Kouluissa tullaan opiskelemaan jelkomian kieltä, (suomen kieltä,) ja yleisiä oppiaineita, kuten matematiikkaa.

Puolustus Muokkaa

Puolustusta rakennetaan. Jelkomiassa kenenkään ei tarvitse suorittaa asepalvelusta, ja muutenkin näissä asioissa ollaan melko tasa-arvoisia, mutta harjoitteluohjelma annetaan joka sotilaalle kenraalin arvioiman yleiskestokykvyn mukaan.

Hallinto Muokkaa

Loppuvaiheessa Jelkomiassa oli käytössä väliaikaishallitus.

Valtion loppu Muokkaa

Jelkomia hajosi yhtenäisyyden tunteen puuttumiseen, merkittävien kansalaisten ja lopulta hallinnon pyrkimykseen liittää alue takaisin osaksi Suomea vuonna 2017.

Community content is available under CC-BY-SA unless otherwise noted.